Merkittävin syy valtiovelkaamme on pankkien rahanluontimonopoli

Jyrki_Tapani_Katainen_-_World_Economic_Forum_Suomen_valtiovelka_vuottaa

Mitäpä, jos meillä yhä olisi demokraattinen rahanluontioikeus, eli oma keskuspankkimme saisi lainoittaa valtiotamme suoraan, aivan kuten aiemmin?

– Riittäisikö Kataisen kutosen matikka tähän laskutoimitukseen?

  • Suomen valtiovelka nyt:   94 mrd
  • Suomen korkokulut yht.: -74 mrd

  • Valtiovelka – korkokulut:   20 mrd

Eli velastamme suurin osa on vuotanut korkokuluina maailman suurpankeille!

– Vanhalla järjestelmällä valtiovelkamme olisi VAIN 20 mrd… – Eli siis MIKÄ VELKAONGELMA?

Miten tähän päädyttiin?

Suomi liittyi EEC-vapaakauppajärjestelmään 1974 alusta, ja sopeutumisaika umpeutui 1985. Suomen valtio oli sitä ennen rahoittanut valtiomenoja lainaamalla suoraan omasta keskuspankistamme. Suomen Pankki puolestaan tilitti voittonsa (ml. korkotuottonsa) takaisin valtion kassaan noin vuoden viiveellä. Ja valtiomme velkaantumisaste pysyikin hyvin maltillisena läpi koko 60- ja 70-lukujen aina 80-luvun alkupuolelle. EEC:n myötä siis tuo keskuspankkimme suora valtiorahoitus piti lopettaa, ja valtiolainat piti hakea ns. ’markkinoilta’.

Valtion rahoituksen on sitten vuoden 1985 hoitanut finanssilaitokset, eli käytännössä suurimmat kansainväliset yksityiset liikepankit. Heti tuon uuden rahoitusvallan jakson alussa olimmekin siis yksityispankkien rahoituksen ja koronsäätelyn armoilla. – Heti ensimmäisen 5 vuoden kuluessa saimmekin kokea laman ja pankkien hirmuisen korkoaseen käytön, kun korkomme nousivat hetkittäin jopa 16-18%:iin! – Tämä oli tarkoituksellista rahapolitiikkaa niin valtiojohtomme kuin pankkien tahoilta, koska Suomea ja pankkijärjestelmäämme valmisteltiin omasta markasta ns. euro-kuntoon. Osin täysin rikollisin keinoin, josta saamme myöhemmin kuulla lisää. – Näin olimme menettäneet talouspoliittisen vallan kansainvälisille pankeille ja näiden kanssa yhteistyötä tekeville suurpelureille kuten vaikkapa George Soros.

Suomen Pankin tilaistoista voimme lukea, että Suomen valtiovelka on nyt 94 mrd (94 000 miljoonaa) euroa. Kun taas pankeille olemme maksaneet tuon 1985 vuoden jälkeen korkoina jo 74 mrd (74 000 miljoonaa) euroa. – Aiemmassa järjestelmässä nuo korot olisivat siis palautuneet valtion kassaan. Kun ne nyt ovat haihtuneet ulkomaisten pankkiirien taskuihin. (Suomen suurin yksittäinen lainoittaja on amerikkalainen Goldman Sachs.) – Valtiovelkamme siis olisi yksinkertaistaen 94 mrd – 74 mrd = 20 mrd.

VALTIOVELKA_VUOTAA_PANKEILLE

Suurin ongelmamme ovat siis yksityiset pankit, jotka ovat kaapanneet rahanluontimonopolin itselleen.

Pankkien aseina rahoituksen jatkamisen ehtoina ovat mm. luottoluokitus ja korot. Sekä näiden hallitsemat instituutiot, kuten EVM, EKP, IMF ja BIS. – Mikäli leikkauksia ja yksityistämisiä ei suoriteta, luottoluokitus laskee ja korot nousevat. Eli pankit kävelevät rahoitusvallallaan yli suvereenin demokratian. Ja tämä korkojen valuminen valtiolta yksityispankkiireille johtaa pääomien yhä kiihtyvään keskittymiseen, sillä nuo korkokulutkin on katettava verovaroin. Samoin verovaroin tuemme myös em. pankkijärjestelmää näiden painostuksen alla. – Kukas tätä palettia nyt veikään?

Mitä sitten olisi tehtävissä?

Islanti on valmistelemassa omaa rahareformiaan, eli ottamassa rahanluontioikeuden takaisin valtion käsiin. Kysehän on poliittisesta päätöksestä. Tämä tietty vaatii niin EU:sta kuin eurosta irrottautumista. Joista tulisi jälleen lisää säästöjä.  – Mitäs jos leikattaisiin mm. näistä (rahoitus)kuluista, ja jätetään sosiaaliturvamme ja -palvelumme leikkaamatta? – Itsenäisyyspuolueen vaaliohjelmaan kuuluu tämä sama tavoite. Viisasta ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa. Tämä hiekkalaatikko on nyt katsottu ja nähty. Aika vaihtaa leikkikentän pelisääntöjä.

Ari ’Bono’ Alén – Ipu Pirkanmaa (sit.) – no. 59 – http://www.ihmisyydenpuolesta.fi


edit: 16.04.2015

Sain juuri nykytilanteeseen päivitetyt luvut TreasyryFin:istä. Valtiovelkamme korkokulut ovat 1985-2015 olleet 80 mrd. – Siis velkamme olisikin 94 – 80 mrd eli vain 14 mrd! – Niin, siis MIKÄ VELKAONGELMA?

Ongelman ydin on siis siinä, että julkistaloutemme (siinä kuin koko reaalitaloutemmekin) vuotaa yksityisille suurpankeille korkoina, joita ei lainaa otettaessa järjestelmään luoda lainkaan. Me siis käydään jatkuvaa tuolipiirileikkiä, jossa on aina liian vähän tuoleja. Ja kaiken lisäksi tuo raha velkana luodaan ’tyhjästä’.

Aiheesta hieman lisää syventäen haastattelussa TikkaTV:n kuvaamana Tampereen Vaalitorilla. – Ja tätä saa jakaa! – Ongelmaahan ei ratkaista, ennen kuin enemmistö kansalaisista tämän tietää ja sisäistää.


edit: 17.04.2015

Lähde: Treasyry Finland – Valtion velka / State Treasury: http://www.treasuryfinland.fi/verti/

Merkittävin syy valtiovelkaamme on pankkien rahanluontimonopoli

4 kommenttia artikkeliin ”Merkittävin syy valtiovelkaamme on pankkien rahanluontimonopoli

  1. Eikkamies sanoo:

    Kyselen vähän tyhmiä, kun taloushistoria ei ole minulle kovin tuttua. Kirjoitat seuraavaa:
    ”..pankeille olemme maksaneet tuon 1985 vuoden jälkeen korkoina jo 74 mrd euroa. – Aiemmassa järjestelmässä nuo korot olisivat siis palautuneet valtion kassaan. Kun ne nyt ovat haihtuneet ulkomaisten pankkiirien taskuihin. ”
    Eli aiemmassa järjestelmässäkö velan antajana olisi ollut käytännössä Suomen Pankki? Vai joku muu virallinen taho?
    Ulkomaan rahavelkaa käytännössä on kuitenkin oltava kai jokunen miljoona. Kaupankäynnissä ei aina välttämättä eurot kelpaa markoista puhumattakaan. Dollari on vielä valitettavasti haluttua valuuttaa.

    Tykkää

    1. Aiemmassa järjestelmässä valtion (ja osittain myös kuntien, mitä tässä ei ole edes huomioitu,) velanantajana oli nimenomaan Suomen Pankki ennen vuotta 1974. Sen suora rahoitus vöheni pikku hiljaa, ja loppui siis kokonaan v. -85.

      Valtio voisi tietenkin ottaa myös ulkomaanvelkaa sen verran kuin valtio omiin ulkomaanhankintoihinsa tarvitsee, jos haluaisi. Mutta miksi? Sehän voi ottaa velkansa myös omassa valuutassa omalta keskuspankilta, ja vaihtaa sen tarvittaessa valuutanvaihtona, jolloin menee vain kertakulu vuosittaisen korkokulun sijaan.

      Suomen Pankillahan on myös oltava valuuttavarantoja ulkomaankaupan likviditeettiin, mutta olikos se clearing-kauppa jo noin 90% maailmankaupasta, joten vaihdettava valuuttareservi on pieni kokonaisvolyymiin. Esimerkiksi 500 miljoonaa olisi kuitenkin vain sen puoli miljardia nykyisestä 94 miljardin lainakakusta.

      Tykkää

Jätä kommentti