Suomen Pankki: Raha on velkaa – Rahaa syntyy lainatessa
Rahaa syntyy lainattaessa
”Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.
Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.
Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui.”
Lähde: Suomen Pankki, Eurokampus: http://www.euro.fi/fi/ylakoulut/mita-raha-on/raha-on-velkaa/
Mitä tämä tarkoittaa?
Käytännössä rahamme velkana luovat liikepankit imevät taloudestamme joka ikisestä sektorista tuon koron verran omaa ”veroaan”, mikä on johtanut pääomien kasvavaan keskittymiseen. – Tämän rahanluontioikeutensa turvin finanssisektorista on tullut myös suurin muiden liiketoimintasektorien omistajataho. – Koska käytännössä lähes kaikki toimijat talousjärjestelmässämme ovat veloissa, ja siten korkokulut on sisällytettävä kaikkiin hintoihin, sen kokonaisvaikutus kumuloituu. Asunnonhinnasta on laskettu peräti noin puolet muodostuvan rahoituskuluista. Tämä kustannus tietenkin päätyy myös vuokriin. Julkisten velkojen korot tulee kerättyä puolestaan korkeampina veroina. Koron vuoksi järjestelmässämme on myös jatkuvan talouskasvun vaade. Ja jos yhtään ymmärtää korkoa-korolle-efektin tuoman eksponentiaalisen kasvun, ymmärtää myös, ettei maapallomme moista järjestelmää kestä. – Järjestelmämme on siis täysin kestämätön ja siten alkujaankin valuvikainen ponzi.
Nyt kun rahamme on velkana luotu, mutta korkoa ei lainaa myönnettäessä luoda, on kaikkien lainanottajien kilpailtava keskenään myös sen korko-osuuden itselleen tienaamisesta. – Peli voitetaan muiden kustannuksella, sillä kaikille ei niitä pelimerkkejä riitä sekä lyhennyksiin että korkoihin, ellei velkaa koko ajan lisätä eksponentiaalisesti kattamaan myös ne korkokulut. – Peli muistuttaa tuolipiirileikkiä, jossa tuoleja on vähemmän kuin osallistujia. Aina joku tippuu velkaleikistä ulos, ja tekee konkurssin, menettää omaisuutensa ja jää velkavankeuteen. — Näin reilu järjestelmä meillä.
”Mikäli ihmiset tietäisivät miten rahajärjestelmämme toimii, meillä olisi vallankumous ennen huomisaamua.” – Henry Ford (vapaa suomennos)
Vasta kolmisen prosenttia ihmisistä tuntee rahajärjestelmämme mekanismin. Asiat saadaan yhteiskunnallisella tasolla korjattua vasta, kun enemmistö ihmisistä tiedostaa ja sisäistää tämän ongelman, jotta siihen edes osataan vaatia muutosta. – Siksi tämän tiedon levittäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta yhteiskuntamme saadaan korjattua terveemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi ihmisille elää, ja taloutemme kestävälle pohjalle luonnon ja maapallon kannalta.
Lyhyt video (alle 3 min), MITÄ RAHA ON (suomenkieliset tekstitykset saa klikkaamalla alapalkissa olevaa ikonia):
Tutustu aiheeseen lisää:
• Talousdemokratia: http://talousdemokratia.fi/
• BusinesSpirit: http://www.businesspirit.fi/
• Suomen Pankki, Eurokampus: http://www.euro.fi/fi/ -Rahanluontimekanismi avataan myös Suomen Pankin kotisivuilla, mutta melko vaikeasti ymmärrettävää finanssialan ammattiterminologiaa käyttäen.
Laaja aineisto englanninkielisenä:
• PositiveMoney: http://www.positivemoney.org/
Talousdemokratiaa ajava puolue Suomessa: (Valtapuolueemme ovat päätyneet hyväksymään yksityispankkien sanelemat ehdot ja hiekkalaatikon, näiden eduksi, meidän tappioksemme. Toisinkin voisi olla, mikäli ihmiset enemmistönä sitä osaisivat vaatia.)
• Ipu Pirkanmaa ja Varsinais-suomi: http://ihmisyydenpuolesta.fi/
• Itsenäisyyspuolue Ipu, valtakunnallinen: http://ipu.fi/
Olen kirjoittanut aiemminkin tähän blogiini tähän aiheeseen liittyviä kirjoituksia, jotka löydät tuosta ’Related’ linkeistä.
aribonoalen 